5. Kauppiaat ja kultasepät
By Jani Laasonen / resurssipohjainentalous.blogspot.fi
May 13, 2016

Erikoistuminen ja raha synnyttivät kaupankäynnin ja uuden ammattiryhmän – kauppiaat. Kauppiaat olivat ihmisiä, jotka ensimmäisinä ymmärsivät hyödykkeiden niukkuudesta syntyvän arvon ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Se mikä toisille oli jokapäiväisyydessään ja tavanomaisuudessaan lähes arvotonta ja yhdentekevää, saattoi toisille ihmisille tarkoittaa suurinta mahdollista ylellisyyttä. Kauppiaalle tämä tarkoitti hyvää bisnesmahdollisuutta.

Merenrannan kalastajakylissä ihmiset saivat syödä kyllästymiseen asti kaloja ja äyriäisiä, minkä vuoksi niitä ei rannikon läheisyydessä juurikaan arvostettu. Mutta heti kun siirryttiin sisämaan puolelle, tilanne muuttui täysin päinvastaiseksi. Sisämaassa pelkkä merenelävän näkeminen saattoi muodostua niin suureksi elämykseksi, että ihmiset olivat valmiita maksamaan jo pelkästä katsomisesta– maistamisesta puhumattakaan.

Näiden sisämaan ihmisten keskuudessa meren antimien arvo nousi moninkertaiseksi niiden hankintahintaan nähden. Maaseudun ihmiset, jotka olivat koko elämänsä ajan syöneet kaikilla aterioillaan vain kasviksia, viljatuotteita ja lihaa, eivät arastelleet hellittää kukkaronnyörejään rannikon ihmeiden edessä.

Myytyään merenelävät huikealla voitolla sisämaan asukeille kauppias lastasi kärrynsä täyteen edullisia sisämaan tuotteita, palasi kalastajakylään ja myi tuotteet rannikon kalastajille eksoottisina herkkuina monikertaisella voitolla. Tämä luonnollisen niukkuuden aikakaudella toiminut markkinatalous toimi ajan olosuhteet huomioon ottaen erinomaisesti. Lisääntynyt hyödykkeiden vaihto lisäsi kohisten paitsi rannikon ja sisämaan ihmisten elintasoa myös kauppiaan hyvinvointia.

Hyödyntämällä tätä niukkuuden aikaansaamaa voitontekomahdollisuutta monet kauppiaat vaurastuivat liiketoimintansa johdosta huomattavasti. Lisääntyneellä omaisuudella oli kuitenkin myös haittapuolensa. Mitä enemmän kauppiaille kertyi rahaa ja omaisuutta, sitä suuremmaksi kasvoi heidän epäluulonsa ja pelkonsa tuon kaiken kerätyn omaisuuden menettämistä kohtaan. Omaisuuden turvallinen säilöminen nousi kauppiaiden yhteiseksi kiinnostuksen kohteeksi. Kauppakaravaaneja suojaamaan voitiin kyllä aina palkata lisää miehiä, mutta kuka jäisi kotiin vahtimaan sinne jäävää omaisuutta useiden kuukausien, jopa vuosien mittaisten matkojen ajaksi? Voisiko palkkasotilaisiin luottaa? Tilaisuus voisi tehdä kenestä tahansa varkaan.

Kulta tulisi luovuttaa sellaisen tahon valvontaan, joka oli jo ennestään niin varakas, ettei tälle koituisi mainittavaa lisähyötyä kullan kavaltamisesta. Tällaisella taholla olisi myös oltava hyvä maine, vakaa asema ja korkea status oman yhteisönsä sisällä, jolloin houkutus kullan anastamisesta tyssäisi viimeistään pelkoon maineen ja sosioekonomisen aseman menetyksestä. Vastaus ongelmaan löytyi arvostetusta kultaseppien ammattikunnasta.

Kultasepät olivat jo ennestään varakkaita, ja työnsä puolesta he olivat tottuneita käsittelemään suuriakin määriä kultaa. Kauppiaiden kulta ei kyennyt saamaan heidän päätään sekaisin. Kultasepillä kullan varastointiin tarvittavat suuret ja jykevät holvit olivat jo valmiina. Niinpä he vastasivat kauppiaiden kysyntään ja ryhtyivät vuokraamaan holviensa ylimääräistä säilytystilaa varakkaiden liikemiesten tarpeisiin. Saatuaan omaisuudelleen luotettavan vartijan kauppiaat saattoivat huoletta lähteä kuukausien, jopa vuosien mittaisille kauppamatkoille.

Luotettaviksi todetut kultasepät keräsivät pian holveihinsa yhä useampien liikemiesten omaisuuksia. Kultaseppien ja liikemiesten kesken solmittiin vuokrasopimuksia, joiden merkiksi liikemiehet saivat kuitteja talletuksistaan. Näitä arvopapereita vastaan he saattoivat halutessaan nostaa kultansa ulos säilytyksestä. Kultaseppien toiminta oli siten alkujaan verrattavissa nykyajan pankkien tallelokerosäilytykseen.


OSA I: Omavaraistaloudesta rahatalouteen

1. Talousjärjestelmän lähtökohta
2. Rahajärjestelmän synty
3. Kulta vaihdon välineenä
4. Kaupunkivaltioiden synty
5. Kauppiaat ja kultasepät
6. Ensimmäiset velkapaperit
7. Ensimmäiset pankit syntyvät Euroopassa

OSA II: Rahan ongelmallinen luonne
OSA III: Raha planeetan resurssienhallintajärjestelmänä
OSA IV: Negatiivisen energian yhteiskunta
OSA V: Kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa

0.0 ·
0
Trending Today
What Makes Call-Out Culture So Toxic
Asam Ahmad63,119 views today ·
On the Wildness of Children: The Revolution Will Not Take Place In The Classroom
Carol Black13,111 views today ·
I Promise, It's Not Lame to Ask a Woman for Permission
Dave Booda9,557 views today ·
John Cleese Founds Church of JC Capitalist
2 min4,878 views today ·
The Top 100 Documentaries We Can Use to Change the World
Films For Action3,408 views today ·
Kids Gone Wild - Forest Kindergartens Build Trust and Connect Children with Nature
11 min3,178 views today ·
When Image Trumps Ideology: How JFK Created the Template for the Modern Presidency
Steven Watts2,008 views today ·
Caitlin Moran's Posthumous Advice for Her Daughter
Caitlin Moran1,944 views today ·
John Pilger on ISIS: Only When We See the War Criminals In Our Midst Will the Blood Begin to Dry
John Pilger1,848 views today ·
Load More
What's Next
The Zeitgeist Movement
Tim Hjersted
Peter Joseph: Economic Calculation in a Natural Law / Resource-Based Economy
163 min
Peter Joseph: Introducing a Resource Based Economy (Multi-Part Series)
300 min
Like us on Facebook?
5. Kauppiaat ja kultasepät