42. Institutionalisoituneet hyväntekeväisyysjärjestöt
By Jani Laasonen / resurssipohjainentalous.blogspot.fi
May 13, 2016

Korkeasta elintasosta ja törsäilevästä elämäntavasta syyllisyyttä poteva nykyajan ihminen saattaa lahjoittaa rahojaan ilmastonmuutosta, luonnon tuhoutumista tai ihmisoikeusloukkauksia vastaan taisteleville järjestöille ja tuntea sitä kautta hieman vähemmän syyllisyyttä omasta hyvinvoinnistaan.

Vaikka hyväntekeväisyysjärjestöt puhuvatkin päällisin puolin hyvistä ja tärkeistä asioista, eivät ne kuitenkaan pyri tarjoamaan minkäänlaista kokonaisvaltaista ratkaisua järjestelmätason perusongelmaan. Sen sijaan, että ongelma pyrittäisiin paikantamaan ja korjaamaan, kaikki toiminta keskittyy vain ongelman aiheuttamien seurauksien hoitoon. Niin kauan kuin hyväntekeväisyysjärjestöt eivät tiedosta planeetan resurssienhallintajärjestelmässä itsessään piileviä mekanismeja ongelmien perimmäiseksi aiheuttajaksi niiltä jää itse sairaus kokonaan hoitamatta ja kaikki energia kuluu pelkkien sairauden – syöpäkasvaimen älykkyyden – aiheuttamien oireiden hoitoon.

Sairauden syy piilee rahassa itsessään. Rahajärjestelmään sopeutuminen sairastuttaa ennen pitkään myös hyväntekeväisyysjärjestön itsensäkin. Sairastuminen tapahtuu hyvin salakavalasti. Niin käy väistämättä kaikille rahaa käsitteleville ja kasvuun pyrkiville hyväntekeväisyysjärjestöille, elleivät he sitä ennen ole tulleet täysin tietoisiksi rahan mekanismeista.

Rahajärjestelmän sisällä toimivat hyväntekeväisyysjärjestöt tarvitsevat lahjoituksia tekeviä hyväntekijöitä – toisin sanoen rahaa. Mitä suuremmaksi nämä järjestöt kasvavat, sitä enemmän ihmisiä ne palkkaavat ja sitä tärkeämmäksi oman aseman ylläpitäminen niille muodostuu. Niinpä maailman epäoikeudenmukaisuus tuotteistetaan. Sitä mainostetaan ja sillä markkinoidaan. Tehdään kohderyhmäanalyysejä ja markkinointitutkimuksia. Palkataan projektipäälliköitä ja kontrollereita. Laaditaan meno- ja tuloarvioita, neuvotellaan rahoituksesta ja solmitaan kontakteja liikemiehiin ja poliitikkoihin.

Ennemmin tai myöhemmin mikä tahansa vilpittömästä tarkoitusperästä alkunsa saanut ihmisoikeus-, eläinoikeus- tai ympäristöliike muuttuu täysipäiväiseksi liiketoiminnaksi – liiketoiminnaksi, joka paradoksaalisesti saa kaiken elinvoimansa ympäristön, eläinten ja ihmisten kärsimyksistä.

Hyväntekeväisyysjärjestöjen institutionalisoituessa niiden pyrkimykset kohti vallitsevien olosuhteiden muutosta muuttuvat vaivihkaa vallitsevia olosuhteita ylläpitäviksi. Jos ongelma katoaisi, katoaisi myös liiketoiminta ja kaikki tuon liiketoiminnan varaan rakennetut työpaikat ja hyvinvointi. Niinpä kaikki rahajärjestelmän sisälle syntyneet organisaatiot – perustuivatpa ne kuinka kauniille ideoille tahansa – ovat aina lopulta pakotettuja korruptoitumaan pysyäkseen elossa. Rahajärjestelmä on peli, joka pakottaa kaikki peliin osallistujat yhdenmukaiseen, ongelmista elinvoimansa saavaan noidankehään. Idealisti toisensa jälkeen korruptoituu ja joutuu markkinatalouden rattaiden runtelemaksi. Markkinoiden negatiivinen energiapyörre imee mukaansa ennen pitkää jokaisen rahaa käyttävän ja rahan mekanismeille alistuvan yhteiskunnan toimijan.

Muistatte ehkä tarinan paholaisesta ja hänen ystävästään kävelemässä kadulla. Yhtäkkiä he näkivät edellään kulkeneen miehen pysähtyneen poimimaan maasta jotain. Mies tutkiskeli sitä aikansa ja pisti sen sitten taskuunsa. Ystävä kysyi paholaiselta, ”Mitä mies löysi?” ”Hän löysi palasen totuutta,” vastasi paholainen. ”Mutta sehän voi koitua sinulle vahingoksi”, sanoi ystävä. ”Päinvastoin,” paholainen vastasi. ”Minä autan häntä rakentamaan sen ympärille organisaation.”

- Jiddu Krishnamurti

Kyse ei siis ole niinkään kieroutuneista ihmisyksilöistä kuin ongelmien varaan rakentuneesta ja ongelmista hyötyvästä järjestelmästä. Rahajärjestelmä muodostaa yhteiskuntamme perustan ja määrää sen pelisäännöt, korruptoiden samalla kaikki sen varaan rakennetut instituutiot ja organisaatiot. Niin kauan kuin ympäristö- tai ihmisoikeusjärjestöt kieltäytyvät näkemästä tätä tosiasiaa, ovat ne myös itse osa samaa kieroutunutta järjestelmää eivätkä voi koskaan saavuttaa toimillaan pysyvää käännettä kohti parempaa maailmaa.

Rahajärjestelmässä toimivalla organisaatiolla voi olla erilaisia ideologioita, mutta lopulta vain yksi Jumala. Paradoksaalista kyllä, myös kirkko palvelee ensisijaisesti rahaa ja vasta sitten kristinuskon oppeja. Nykyinen raha- ja talousjärjestelmämme ei ole kirkon vika. Mutta se, ettei kirkko itse tuo tätä rahaan liittyvää kaksinaismoralismia esiin vaan pyrkii kaikin tavoin sopeutumaan siihen ja jopa hyötymään siitä, on merkki täydellisestä tiedostamattomuudesta.

Eikö Jeesus itse hyökännyt juuri köyhiä sortavan eliitin taloudellisia etuja ja yhteiskunnallista valta-asemaa ylläpitävää temppelilaitosta vastaan? Eikö siis nykyaikana kirkon tehtävä olisi taistella velkaperusteisen rahajärjestelmän epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja taipua vasta välttämättömän pakon edessä, jos silloinkaan?

Kirkko on kuitenkin valinnut sopeutujan roolin. Vuonna 2007 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nettotulos nousi 92 miljoonaan euroon. Kirkon varallisuuden tasearvo oli noin kolme miljardia euroa, josta 800 miljoonaa euroa oli likvidejä kassavaroja. Käteistä löytyi 255 miljoonaa euroa, kun taas 542 miljoonaa euroa oli kiinni erilaissa osakkeissa, osuuksissa ja arvopapereissa. Niinkö Jeesus opetti? Oliko kaiken tarkoituksena lopultakin vain hyvä bisnes?


OSA I: Omavaraistaloudesta rahatalouteen
OSA II: Rahan ongelmallinen luonne
OSA III: Raha planeetan resurssienhallintajärjestelmänä
OSA IV: Negatiivisen energian yhteiskunta

30. Negatiivinen energia yhteiskuntien käyttövoimana
31. Vastakkainasettelun ja epäluulon maailma
32. Älä luota kehenkään – bisnes ei tunne ystäviä
33. Ongelmalähtöisen yhteiskunnan ongelma
34. Kuinka vapaa sinä uskot olevasi?
35. Korskeasta orista nöyräksi velkaruunaksi
36. Työmarkkinat vs. orjamarkkinat
37. Työmarkkinoiden prostituoidut
38. Hylkäämällä kulttuurisi huolehdit itsestäsi
39. Rotuerottelu vs. taloudellinen erottelu
40. Väärinymmärretty anarkia
41. Yhteiskunta ilman niukkuutta
42. Institutionalisoituneet hyväntekeväisyysjärjestöt
43. Raha korruptoi myös tieteen
44. Peak oil – öljyntuotannon huippu
45. Haluan miellyttää
46. Hallitsijan huoneentaulu
47. Lisää draamaa vai lisää hyvinvointia?
48. Sotaa rauhan ja turvallisuuden nimissä
49. Perinteisen journalismin rappio
50. Sosiaalisen epätasa-arvon ja sotateollisuuden synergia

OSA V: Kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa

0.0 ·
0

Support Films For Action

Films For Action empowers citizens with the information they need to help create a more just, sustainable, and democratic society.

We receive no government or corporate funding and rely on our supporters to keep us going. ​

Donate today

 

Join Team Transition

Create an account on Films For Action and join our growing community of people who want to change the world!

Add videos, articles and more. Rate member content. Our library is powered by you.

Trending Today
How Swedes and Norwegians Broke the Power of the ‘1 Percent’
George Lakey8,014 views today ·
What It Really Means to Hold Space for Someone
Heather Plett1,820 views today ·
Paramedic's Response to "Burger Flippers" Making an Equal $15/Hour is Beautiful
Craig Carilli1,187 views today ·
Have You Heard of The Great Forgetting? It Happened 10,000 Years Ago & Completely Affects Your Life
Daniel Quinn1,142 views today ·
What Makes Call-Out Culture So Toxic
Asam Ahmad1,089 views today ·
This Facebook Comment About the UK Election Is Going Viral
Chris Renwick961 views today ·
The Hopeful Thing About Our Ugly, Painful Polarization
George Lakey818 views today ·
Today I Rise: This Beautiful Short Film Is Like a Love Poem For Your Heart and Soul
4 min773 views today ·
When a Whole Generation of Youth "Feels Cheated," That's Something Worth Paying Attention To
Daniel Quinn723 views today ·
Load More
Join us on Facebook
42. Institutionalisoituneet hyväntekeväisyysjärjestöt