40. Väärinymmärretty anarkia
By Jani Laasonen / resurssipohjainentalous.blogspot.com
May 13, 2016

Heinä-elokuussa 2010 tuhannet maailman radikaaleimmat anarkistit kokoontuivat Suomeen harjoittamaan anarkiaa puhtaimmassa muodossaan. Mitä odottaa tuhatpäiseltä anarkistijoukolta? Veren löyhkää, ruumiinvammoja ja kasoittain kuolleita ruumiita? Tällaista mielikuvaahan valtamedia pyrkii anarkisteista levittämään. Totuus on kaikkea muuta.

Kolme kilometriä patikointia metsän siimeksessä johdatti uteliaan tarkkailijan jättimäiselle peltoaukealle muodostettuun pienoisyhteiskuntaan, jonka häiriöttömän toiminnan ei yhteiskuntateoreetikkojen laskelmien mukaan pitäisi olla lainkaan mahdollista. Silti tuhannet ja taas tuhannet ihmiset tulivat keskenään toimeen sulassa sovussa ilman ainoatakaan poliisia, järjestyksenvalvojaa tai sotilasta.

Hierarkkisia valtarakenteita ei tunnettu, ei liioin valtaa pitäviä auktoriteetteja saati minkäänlaista tarvetta vastaavien rakenteiden muodostamiseksi. Silti kokonaisen kuukauden aikana tietoon ei tullut ainoatakaan ilkivalta-, pahoinpitely- tai muuta häiriökäyttäytymistapausta.

Raha, kiire ja stressi olivat näille ihmisille tuntemattomia käsitteitä. Ihmisten kansallisuudella, ihonvärillä tai uskonnoilla ei ollut merkitystä. Ihmiset elivät keskenään sulassa sovussa ollen suvaitsevaisia, ystävällisiä, hyväntahtoisia ja auttavaisia toinen toisilleen. Lapset saivat leikkiä luonnossa vapaasti ilman pelkoa ja tarvetta jatkuvalle valvonnalle aikuisten keskittyessä omiin aktiviteetteihinsa, kuten keskinäiseen kanssakäymiseen, lukemiseen, uusien taitojen opiskeluun ja henkiseen kasvuun. Ei luontoa vahingoittavaa käytöstä, ei roskaamista, ei saastuttamista, ei luonnon hyväksikäyttöä vaan täydellistä tasapainoa ja ykseyttä ympäristön ja kanssaihmisten kanssa. Näin siis kesällä 2010 Suomen Paukarlahdessa järjestetyssä vuotuisessa Euroopan Rainbow Gatheringissä.

Anarkismi on taloudellisista, yhteiskunnallisista ja sosiaalisista valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa tavoitteleva ideologia. Miksi siis sana ”anarkia” yhdistetään nykykulttuurissamme niin usein väkivaltaan, ryöstelyyn, itsekkyyteen, ahneuteen ja rohmuamiseen? Ryöstely, rohmuaminen ja väkivaltahan ovat anarkian täydellisiä vastakohtia. Mahtaisiko kyse olla tarkoituksellisesti aiheutetusta ja ylläpidetystä väärinymmärryksestä? Se käytös, mikä kulttuurissamme yhdistetään anarkismiin, ei todellisuudessa ole anarkiaa vaan niukkuuden ja sen varaan rakennetun vapaan markkinatalouden ilmentymää puhtaimmassa muodossaan ilman lainsäädännön, poliisin ja armeijan rajoittavia voimia.

Järjestystä ylläpitävät yhteiskunnalliset väkivaltakoneistot perustelevat vallankäyttöoikeuttaan ihmisten sisäsyntyisellä taipumuksella ryöstelyyn, rohmuamiseen ja väkivaltaan. Onhan selvää, että jos niukkuuteen perustuva yhteiskunta jätetään valvomattomaan ja vartioimattomaan tilaan, pyrkii se oitis palautumaan takaisin luonnolliseen tasapainotilaansa. Asioiden luonnollisessa tasapainotilassa kaikilla ihmisillä on vapaa oikeus kaikkiin luonnonresursseihin ja kaikki ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia. Sen sijaan keinotekoisen epätasapainottomuuden ja eriarvoisuuden ylläpitäminen vaatii yhteiskunnalta ja ihmisiltä jatkuvaa ponnistelua.

Niukkuuteen perustuvassa yhteiskunnassa tapahtuva ryöstely ja rohmuaminen ovat pohjimmiltaan sitä samaa niukkuudesta kumpuavaa energiaa, jota näemme ihmisten ryntäillessä alennusmyynteihin. Jos kaikki ihmisten perustarpeet tulisivat tyydytetyiksi ilman jatkuvaa niukkuuden pelon läsnäoloa, ihmisillä ei olisi mitään tarvetta täyttää varastojaan turhanpäiväisellä rojulla silloinkaan, kun tuota rojua on tarjolla halvalla tai ilmaiseksi. Luonnonoloissa ahnehtiminen, rohmuaminen ja hamstraaminen ovat järkevää käytöstä ainoastaan poikkeustapauksissa. Sen sijaan niukkuuteen perustuvassa yhteiskunnassa tästä poikkeustilasta on tehty standardi. Elämme neuroottisessa rohmuamisen ja hamstraamisen tilassa. Tämä tila on seurausta huonosti suunnitellusta – tai pikemminkin – täysin suunnittelemattomasta yhteiskuntajärjestelmästämme.

Nykyinen länsimainen elämäntyyli on sotaa rauhankin oloissa. Nyky-yhteiskuntamme perustuu laillistettuun epätasa-arvoisuuteen, laillistettuun epäoikeudenmukaisuuteen, laillistettuun tasapainottomuuteen ja laillistettuun – keinotekoisesti ylläpidettyyn – niukkuuteen. Tämä synnyttää jatkuvaa negatiivista energiaa yhteiskuntaan, ja tuo energia muunnetaan työpakon ja markkinatalouden mekanismien keinoin talouskasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen polttoaineeksi – varsin kehnolla hyötysuhteella tosin. Ilman kattavaa lainsäädäntöä ja sen noudattamista valvovaa poliisia ja armeijaa negatiivisen energian käyttö yhteiskunnan voimanlähteenä ei olisi mahdollista.

Jotta talousjärjestelmä toimisi kelvollisesti, ihmisten täytyy olla henkisesti keskimäärin enemmän epätasapainoissa kuin tasapainossa; enemmän ahneita kuin anteliaita; enemmän itsekkäitä kuin epäitsekkäitä; enemmän kilpailuhenkisiä kuin yhteistyökykyisiä; enemmän tiedostamattomia kuin tiedostavia; enemmän robotteja kuin ihmisiä. Ihmisten täytyy olla onnettomia ja käyttäytyä huonosti, jotta heille voitaisiin vakuuttaa heidän olevan vaaraksi itselleen ja tarvitsevan turvakseen kuria ja järjestystä ylläpitävää, väkivaltaista ja uhkaavaa isovelihahmoa.

Niukkuus yhteiskunnan polttoaineena on erittäin räjähdysherkkää ja äärimmäisen vaarallista. Niukkuus synnyttää ihmisissä pelkoa, epätoivoa ja ahdistusta. Pelko, epätoivo ja ahdistus johtavat kieroutuneeseen käytökseen. Ilman väkivaltakoneistojen läsnäoloa kaikki niukkuuteen perustuvat ja niukkuutta polttoaineenaan käyttävät yhteiskunnat ajautuvat lopulta vääjäämättä sekasortoisen kaaoksen tilaan. Sen sijaan jos yhteiskunta suunniteltaisiin jo lähtökohtaisesti ihmiselle luontaisten arvojen varaan, ei järjestystä ylläpitäville yhteiskunnallisille väkivaltakoneistojen olemassaololle olisi lainkaan tarvetta. Arkeologisten löytöjen ja kulttuuriantropologisen vertailun perusteella on päätelty, että ihmiset ovat käyneet heimojen tai klaanien välisiä sotia vasta noin 10 000–12 000 vuoden ajan – siis täsmälleen yhtä kauan kuin ihminen on tuntenut rahan ja yksityisomaisuuden käsitteet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi palata kivikauteen. Päinvastoin. Meillä yhä on käytössämme kaikki tiede, teknologia ja automaatio, joiden varaan voimme hyvinvointimme nojata samalla kun päästämme irti rahasta.


OSA I: Omavaraistaloudesta rahatalouteen
OSA II: Rahan ongelmallinen luonne
OSA III: Raha planeetan resurssienhallintajärjestelmänä
OSA IV: Negatiivisen energian yhteiskunta

30. Negatiivinen energia yhteiskuntien käyttövoimana
31. Vastakkainasettelun ja epäluulon maailma
32. Älä luota kehenkään – bisnes ei tunne ystäviä
33. Ongelmalähtöisen yhteiskunnan ongelma
34. Kuinka vapaa sinä uskot olevasi?
35. Korskeasta orista nöyräksi velkaruunaksi
36. Työmarkkinat vs. orjamarkkinat
37. Työmarkkinoiden prostituoidut
38. Hylkäämällä kulttuurisi huolehdit itsestäsi
39. Rotuerottelu vs. taloudellinen erottelu
40. Väärinymmärretty anarkia
41. Yhteiskunta ilman niukkuutta
42. Institutionalisoituneet hyväntekeväisyysjärjestöt
43. Raha korruptoi myös tieteen
44. Peak oil – öljyntuotannon huippu
45. Haluan miellyttää
46. Hallitsijan huoneentaulu
47. Lisää draamaa vai lisää hyvinvointia?
48. Sotaa rauhan ja turvallisuuden nimissä
49. Perinteisen journalismin rappio
50. Sosiaalisen epätasa-arvon ja sotateollisuuden synergia

OSA V: Kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa

0.0 ·
0
Featured Pay Per View Films
Inhabit: A Permaculture Perspective (2015)
92 min
Within Reach (2013)
87 min
The Economics of Happiness (2011)
65 min
Trending Today
Born Sexy Yesterday: Another Gendered Hollywood Movie Trope That Needs to Die
18 min2,290 views today ·
AI Has Already Taken Over - It's Called the Corporation
Jeremy Lent2,180 views today ·
Dear Fellow White People: Did I Ever Tell You about the Time I Realised I was Racist?
5 min2,144 views today ·
6 Simple Self-Compassion Exercises
5 min1,730 views today ·
15 Easy Things You Can Do to Help When You Feel Like Shit
Maritsa Patrinos1,577 views today ·
Bitcoin For Activists - What You Need to know
Nathan Schneider1,322 views today ·
Why Does Our Culture Focus So Much on Childbirth and So Little on The Time After?
Dr. Kathleen Kendall-Tackett1,249 views today ·
What Happened When One Family Decided to Go Outdoors Three Hours a Day for a Year
Hannah Alexander1,167 views today ·
The Design Flaw at the Core of Humanity's Malaise
Judith Schwartz1,163 views today ·
Load More


Love Films For Action? 

If you feel like you get some value from this library, consider making a donation today. Every little bit helps.

Join us on Facebook
40. Väärinymmärretty anarkia