30. Negatiivinen energia yhteiskuntien käyttövoimana
By Jani Laasonen / resurssipohjainentalous.blogspot.fi
May 13, 2016

Velkaan perustuvassa rahajärjestelmässä rahan arvo perustuu velkaan, mutta mitä on itse velka? Jos velka olisi tunnetila, olisi se mitä luultavimmin negatiivinen. Velka synnyttää takaisinmaksun velvoitteen, jonka täyttämättä jättäminen aiheuttaa velalliselle oikeudellisen vastuun. Toisin sanoen velka on aina pakko maksaa takaisin rangaistuksen uhalla. Yhteiskunnan perustasolla velka maksetaan pois työnteon kautta.

Jos siis tahdomme, että yhteiskunnassa on rahaa, täytyy ihmisten myös ottaa velkaa ja tehdä työtä. Jos ihmisellä on velkaa mutta hän ei tee työtä, ei hän pysty suoriutumaan veloistaan ja joutuu vastaamaan siitä oikeudessa. Rangaistuksen uhka aiheuttaa pelkoa. Tällä tavoin raha, joka on siis velkaa, tulee kiinteästi sidotuksi työntekoon, pakkoon ja pelkoon.

Työpakko pistää rahan liikkeelle ja rahan liike liikuttaa yhteiskuntaa. Yhteiskunta vailla kokonaisvaltaista älykästä resurssienhallintaa johtaa paitsi lisääntyneisiin ympäristöongelmiin myös uusiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ongelmat kierrätetään takaisin yhteiskunnan käyttövoimaksi, ja niin negatiivisen energian varaan rakentunut yhteiskunta pyörittää itseään. Se löytää oman olemassaolonsa oikeutuksen oman olemassaolonsa seurauksista – älyllisesti epärehellisistä kehäpäätelmistä. Sama logiikka toistuu läpi yhteiskunnan kaikilla yhteiskunnan tasoilla monissa eri muodoissa.

Ihmisten negatiivisen energian käyttövoimakseen muuntava järjestelmä pitää yhteiskunnassa yllä jatkuvaa negatiivista jännitettä, mikä tekee yhteiskunnallisen ilmaston toisinaan hyvin epävakaaksi. Siksi niukkuutta polttoaineenaan käyttävä yhteiskunta vaatii samalla myös poliisin ja armeijan läsnäoloa. Myös oikeuslaitos, rangaistuslaitos ja lukemattomat muut hierarkkisesti rakentuneet yhteiskunnalliset instituutiot ovat erottamaton osa negatiivista energiaa käyttövoimanaan käyttävää
yhteiskuntaa.

Niukkuuteen ja kilpailuun perustuvaa yhteiskuntajärjestelmää puolustetaan usein luonnollisena muun muassa siitä syystä, että myös eläimet elävät luonnossa jatkuvan niukkuuden ja kilpailun tilassa ja ovat siksi alituisessa eloonjäämiskamppailussa keskenään. Niukkuus todellakin synnyttää ihmisten ja eläinten keskuuteen taistelun resursseista, ruuasta ja elinalueesta. Samalla tavoin kuin niukkuuden loukkuun ajettu eläin myös niukkuuden uhkan eteen joutunut ihminen on valmis hyvinkin radikaaleihin tekoihin pysyäkseen hengissä. Mutta siinä missä koskemattomassa luonnossa elävien eläinten kokema niukkuus on luonnollista, on ihmisten kokema niukkuus nykyteknologian maailmassa täysin keinotekoista. Kuinka oikeutettua on ylläpitää yhteiskunnissa keinotekoisesti aiheutettua niukkuutta ja siitä seuraavaa eloonjäämistaistelua runsauden mahdollistavan tieteen ja teknologian aikakaudella?

Se, että niukkuus aiheutetaan keinotekoisesti – että ihmisten keskuuteen synnytetään tarkoituksellisesti, joskin hyvin pitkälti tiedostamattomasti, keinotekoinen eloonjäämiskamppailu sillä seurauksella, että kymmenet tuhannet ihmiset kuolevat päivittäin nälkään tai aliravitsemuksesta johtuviin sairauksiin, ja että he niukkuuden pakottamina joutuvat varastamaan toisilta tai myymään itseään vain pysytelläkseen hengissä – se on pelkästään primitiivistä ja brutaalia. Asiat voitaisiin hoitaa myös toisin, mutta niin kauan kuin kieltäydymme tunkeutumasta ongelman ytimeen ja kyseenalaistamasta järjestelmää ja sen ylläpitämiä mekanismeja perusteita myöten, kaikki ratkaisuehdotukset tulevat osoittautumaan yksi toisensa jälkeen vain tilapäisiksi. Ongelma on pohjimmiltaan niukkuuden ja niukkuudesta kumpuavan negatiivisen energian varaan rakentuneessa järjestelmässä itsessään.

Järjestelmä nykymuodossaan ei hyödytä ketään, ei edes vallassa olevaa eliittiä, vaikka se virheellisesti saattaa niin uskoakin. Myös valtaeliitin jäsenet ovat tietämättään saman järjestelmän uhreja. Niin kauan kuin kaduilla kulkee sairaan järjestelmän alistamia ja nöyryyttämiä ihmisiä, ei kukaan ole turvassa – ei edes valtaeliitti itse.


OSA I: Omavaraistaloudesta rahatalouteen
OSA II: Rahan ongelmallinen luonne
OSA III: Raha planeetan resurssienhallintajärjestelmänä
OSA IV: Negatiivisen energian yhteiskunta

30. Negatiivinen energia yhteiskuntien käyttövoimana
31. Vastakkainasettelun ja epäluulon maailma
32. Älä luota kehenkään – bisnes ei tunne ystäviä
33. Ongelmalähtöisen yhteiskunnan ongelma
34. Kuinka vapaa sinä uskot olevasi?
35. Korskeasta orista nöyräksi velkaruunaksi
36. Työmarkkinat vs. orjamarkkinat
37. Työmarkkinoiden prostituoidut
38. Hylkäämällä kulttuurisi huolehdit itsestäsi
39. Rotuerottelu vs. taloudellinen erottelu
40. Väärinymmärretty anarkia
41. Yhteiskunta ilman niukkuutta
42. Institutionalisoituneet hyväntekeväisyysjärjestöt
43. Raha korruptoi myös tieteen
44. Peak oil – öljyntuotannon huippu
45. Haluan miellyttää
46. Hallitsijan huoneentaulu
47. Lisää draamaa vai lisää hyvinvointia?
48. Sotaa rauhan ja turvallisuuden nimissä
49. Perinteisen journalismin rappio
50. Sosiaalisen epätasa-arvon ja sotateollisuuden synergia

OSA V: Kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa

0.0 ·
0
Trending Today
This Impassioned Post by a Charlottesville Resident Sets The Record Straight
Lisa Moore21,937 views today ·
This Chilling Charlottesville Doc Should Be Required Viewing for all Americans
22 min1,741 views today ·
As Alt-Right Gathers in Boston, Thousands Counter With Rally to Fight Supremacy
Jake Johnson1,704 views today ·
Anti-Fracking Activists Celebrate Ruling Against Major Pipeline
Jessica Corbett889 views today ·
Drawing Equivalencies Between Fascists and Anti-Fascists Is Not Just Wrong, It's Dangerous
Stanislav Vysotsky873 views today ·
Peter Joseph & Abby Martin on Abolishing Capitalism
45 min541 views today ·
This Animation About The Clitoris Will Amuse and Educate
3 min490 views today ·
I Know Islamic State. What They Fear More Than Bombs Is Unity
Nicolas Hénin454 views today ·
Class Dismissed (2004)
27 min439 views today ·
Load More
Join us on Facebook
30. Negatiivinen energia yhteiskuntien käyttövoimana