24. Kilpailuyhteiskunnan paradoksi
By Jani Laasonen / resurssipohjainentalous.blogspot.fi
May 13, 2016

Taloustieteellinen älykkyys perustuu vapaan kilpailun periaatteille. Wikipedian määritelmä sanalle kilpailu: "Kilpailu on tapahtuma, jossa useat osanottajat pyrkivät pääsemään sovittuun kohteeseen mahdollisimman nopeasti tai taidokkaasti, taistellen toisiaan vastaan." Sovittuun kohteeseen pääseminen tarkoittaa maalia. Kilpailun voittaa se, joka pääsee ensimmäisenä maaliin. Tieto maalin olemassaolosta motivoi kilpailijaa. Kilpailu ilman maalia ei ole kilpailu. Kilpailu ilman maalia on pelkkää tavoitteetonta ponnistelua.

Kilpailun voittaminen tarkoittaa kanssakilpailijoiden kukistamista annettujen pelisääntöjen puitteissa. Markkinataloudessa kilpailun voittanutta tuotantoyksikköä kutsutaan monopoliksi. Mutta kuinka ollakaan, markkinataloudessa voittaminen on kielletty lailla. Niinpä kilpailuyhteiskunta motivoi kansalaisiaan sillä samalla mekanismilla, jolla kepin päähän sidottu porkkana motivoi aasia liikkumaan eteenpäin. Riippumatta tehdyn työn määrästä porkkana pysyy ikuisesti aasin tavoittamattomissa. Markkinatalouden tarkoitus ei ole etsiä voittajia saati päästä maaliin. Sen pääpyrkimys on ikuisesti jatkuvassa kuluttavassa liikkeessä. Sen pyrkimys on ylläpitää kilpailua, joka markkinatalouden tapauksessa ei tarkoita ainoastaan ihmiskunnan tavoitteetonta ponnistelua vaan myös sen itsetuhoa.

Koska kilpailu tähtää aina voittamiseen mutta monopolin estävä lainsäädäntö estää maaliin pääsyn, ovat yritykset taipuvaisia hakeutumaan monopolia lähinnä olevaan markkinarakenteeseen, joka lain sallimissa puitteissa maksimoi voiton. Oligopoli on monopolista seuraava, ensimmäinen laillisesti hyväksytty markkinarakenne, jossa muutama suuri yritys hallitsee suvereenisti jonkun tietyn hyödykkeen tuotantoa. Tämän asetelman pitäisi talousteoreetikkojen laskelmissa johtaa suuryritysten väliseen vapaaseen kilpailuun ja kuluttajan hyötyyn, mutta voiton maksimointiin perustuvassa talousjärjestelmässä oligopoli tarkoittaa sen sijaan käytännössä aina hiljaista kartellia.

Oligopolin muodostama hiljainen kartelli on kuin ennalta määrätty showpainiottelu. Riittää, että yleisölle luodaan vaikutelma kovasta kilpailusta. Koska markkinatalous perustuu voiton maksimointiin, oligopolissa kaikille sen piiriin kuuluville yrityksille on kannattavinta muodostaa hiljainen kartelli, jossa suurimmat yritykset jakavat markkinat keskenään ja pyrkivät siten välttämään liian rajua keskinäistä kilpailua. Hiljaisen kartellin keinoin yritykset pystyvät keskimäärin 20 prosenttia suurempaan tulokseen kuin mihin he pääsisivät ilman vastaavaa järjestelyä.

Jos joku uusi tulokas yrittää vallata markkinaosuutta, kartelli kiristää yhteisellä sopimuksella hinnoitteluaan ja pudottaa yhteisvoimin uuden tulokkaan ulos markkinoilta. Kun ulkopuolinen uhka on torjuttu, hinnat palautetaan alkuperäisille tasoilleen. Markkinatalous ja vapaa kilpailu toimivat käytännössä vain talousteoreetikkojen laskelmissa. Järjestelmä perustuu voiton maksimointiin, ja sen se lopulta myös aina tekee lain hengestä tai moraalisäännöistä riippumatta.

Hiljaisen kartellin synergiaedut pätevät myös muihin voiton maksimoinnin tavoitteisiin. Esimerkiksi tuotteiden pisin sallittu käyttöikä kannattaa sopia yhteistyössä kaikkien markkinoilla toimivien yritysten kesken. Myös lainsäädännöstä päättäviä poliitikkoja kannattaa lähestyä yhteistyössä, jotta tuotteiden valmistaja saadaan vapautettua virhevastuusta mahdollisimman pian. Onhan kaikkien toimialalla kilpailevien yritysten yhteisenä etuna hyödykkeiden mahdollisimman nopea vaihtuvuus ja niiden mahdollisimman alhainen takuuaika. Myös poliitikot ja virkamiehet ymmärtävät tämän – kiihdyttäähän tuotteiden nopea kierto paitsi rahan kiertoa myös talouskasvua, joka taloustieteen logiikan mukaan kääntyy lopulta aina kaikkien ihmisten eduksi.


OSA I: Omavaraistaloudesta rahatalouteen
OSA II: Rahan ongelmallinen luonne
OSA III: Raha planeetan resurssienhallintajärjestelmänä

19. Syöpäkasvaimen älykkyys
20. Rahan ja politiikan liitto
21. Tieto on valtaa
22. Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin mittarit
23. Rahan tulee kiertää
24. Kilpailuyhteiskunnan paradoksi
25. Kertakäyttökulutuskulttuurimme
26. Teknologinen työttömyys ja täystyöllisyyden utopia
27. Niukkuuteen perustuva yhteiskunta
28. Keinotekoisesti aiheutettu ja ylläpidetty niukkuus
29. Piraattiliike – rikos niukkuutta vastaan?

OSA IV: Negatiivisen energian yhteiskunta
OSA V: Kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa

0.0 ·
0


Love Films For Action? 

Films For Action empowers citizens with the information and perspectives essential to creating a more just, sustainable, and democratic society.

If you feel like you get some value from this library, consider making a donation today. Every little bit helps.

Trending Today
Black Friday Is Buy Nothing Day: Here Are 10 Films to Inspire a Joyous Shopping-Free Holiday
Tim Hjersted4,889 views today ·
This Incredible Animated Short Film Says So Much Without Saying a Word
13 min3,762 views today ·
In the Absence of the Village, Mothers Struggle Most
Beth Berry2,189 views today ·
Today I Rise: This Beautiful Short Film Is Like a Love Poem For Your Heart and Soul
4 min1,907 views today ·
The Canary Effect: Kill the Indian, Save the Man (2006)
63 min1,636 views today ·
John Lennon's "Imagine," Made Into a Comic Strip
John Lennon. Art by Pablo Stanley1,410 views today ·
Profit Is Theft: It Sounds Absurd but Here's Why
Tim Hjersted1,203 views today ·
What Makes Call-Out Culture So Toxic
Asam Ahmad872 views today ·
This Is How Globalized Capitalism Operates Today
4 min871 views today ·
Load More
Join us on Facebook
24. Kilpailuyhteiskunnan paradoksi