23. Rahan tulee kiertää
By Jani Laasonen / resurssipohjainentalous.blogspot.fi
May 13, 2016

Raha on luotu kiertämään. Rahan tulee kiertää, koska tilillä tai käteisenä makaava passiivinen raha ei voi palata pankin varantoihin luottolaajentumaan, eikä se sellaisena edistä rahan määrän kasvua ja siitä seuraavaa talouskasvua. Yhä edelleen useimmat taloustieteen oppikirjat ottavat huomioon yleisön hallussa olevan käteisen rahan kiertoa hidastavana tekijänä, mutta nyt luottokorttien, pankkikorttien ja nettipankkien aikana ollaan vihdoin tultu tilanteeseen, jossa käteistä rahaa on enää häviävän pieni osuus kaikesta liikkeellä olevasta rahasta, vain alle kaksi prosenttia. Pankkijärjestelmän tehokkuus hipoo jo täydellisyyttä.

Käteisen rahan käsittely aiheuttaa kustannuksia ja on esteenä täysin automatisoiduille itsepalvelukassoille. Talouden ja pankkijärjestelmän toiminnan kannalta ihanteellisinta olisi, jos käteistä ei olisi käytössä lainkaan vaan kaikki raha virtaisi bitteinä tietokonejärjestelmissä. Rahaa käytettäisiin luottokorteilla ja se kiertäisi mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monta kertaa järjestelmän läpi luottolaajentuen yhä uudelleen ja synnyttäen markkinoille maksimaalisen määrän uutta rahaa ikuisen talouskasvun ravinnoksi.

Viime vuosina monet kauppaketjut ovat siirtyneet yhä automatisoidumpaan rahastukseen. Myyjän tarvitsee enää vain lukea tuotteen viivakoodi viivakoodinlukijallaan, jonka jälkeen asiakas hoitaa maksutapahtuman kortillaan itsenäisesti. Paikoin on jo käytössä henkilökunnasta vapaita itsepalvelukassoja. Lopulta tarvitaan enää vartijoita, jotka valvovat ja tarvittaessa opastavat asiakkaiden itsepalvelua. Nettikaupoissa ei tarvita vartijoitakaan.

Jos finanssimaailma saa päättää asioista – kuten se lopulta aina tekee – tulevaisuudessa kaikki raha on abstraktia, pankkien tyhjästä synnyttämää virtuaalirahaa. Jos luotonlaajennuksen tehokkuus ja pankkien liiketoiminnan voitot halutaan maksimoida, on käteinen raha viimeinen este tämän tavoitteen tiellä.

Siinä missä ihmiset menneinä aikoina pitivät säästäväisyyttä hyveenä, on siitä velkaan perustuvan rahajärjestelmän myötä tullut suoranainen synti. Yhteiskunta on jatkuvassa sotatilassa kulutuksen hidastumista ja talouden näivettymistä vastaan. Kun raha on velkaa ja hyvinvointi sidoksissa taloudessa liikkuvan rahan määrään, on velan ottamisesta ja kuluttamisesta tullut suorastaan isänmaallinen teko. Taloussotaa käydään luottokorteilla.

"Meillä on valtava urakka torjuessamme ulkopäin vyöryvää talouden talvisotaa. […] Jos työpaikka on turvattu ja elämässä ei ole suuria riskejä, tulevat käytettävissä olevat reaalitulot kasvamaan ensi vuonna huippuvauhtia. Niillä on syytä ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita ja siten pitää kotimaisen talouden pyörät pyörimässä kansainvälisen myllerryksen ajan. Yksituumaisina ja yhteistyöllä me suomalaiset olemme ennenkin vaikeissa paikoissa pärjänneet. Vain niin me pärjäämme nytkin."

– Valtiovarainministeri Jyrki Katainen blogissaan 19.12.2008

Jos velkaantuminen ja kuluttaminen on isänmaallista, on velkojen poismaksu ja säästäväisyys epäisänmaallista. Asiat ja arvostukset ovat muuttuneet päälaelleen hyvin lyhyessä ajassa. Kulutusyhteiskunnassa, jossa raha on velkaperusteista, sankari ei ole enää työn raskaan raataja vaan raskaan sarjan kuluttaja. Tarkemmin ottaen velaksi kuluttaja. Sillä kun kaikki raha on velkaa ja ihmisten hyvinvointi sidottu kiinni rahaan, täytyy jonkun aina velkaantua, jotta toiset voisivat käyttää rahaa ja päästä siten osalliseksi hyvinvoinnista. Näin velan ottajan voidaan nähdä uhrautuvan isänmaansa puolesta uuden lainan allekirjoittaessaan. O tempora, o mores – voi aikoja, voi tapoja!


OSA I: Omavaraistaloudesta rahatalouteen
OSA II: Rahan ongelmallinen luonne
OSA III: Raha planeetan resurssienhallintajärjestelmänä

19. Syöpäkasvaimen älykkyys
20. Rahan ja politiikan liitto
21. Tieto on valtaa
22. Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin mittarit
23. Rahan tulee kiertää
24. Kilpailuyhteiskunnan paradoksi
25. Kertakäyttökulutuskulttuurimme
26. Teknologinen työttömyys ja täystyöllisyyden utopia
27. Niukkuuteen perustuva yhteiskunta
28. Keinotekoisesti aiheutettu ja ylläpidetty niukkuus
29. Piraattiliike – rikos niukkuutta vastaan?

OSA IV: Negatiivisen energian yhteiskunta
OSA V: Kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa

0.0 ·
0

Support Films For Action

Films For Action empowers citizens with the information they need to help create a more just, sustainable, and democratic society.

We receive no government or corporate funding and rely on our supporters to keep us going. Donate today.

Trending Today
After Living in Norway, America Feels Backward. Here's Why.
Ann Jones10,952 views today ·
Capitalism Killing You? Income Sharing Could Save Our Lives
Matt Stannard6,405 views today ·
The White Man in That Photo
Riccardo Gazzaniga2,404 views today ·
Why You Should Take Your Kids Out of School
Ben Hewitt2,186 views today ·
It Didn't Start With You: How Inherited Family Trauma Shapes Who We Are
Mark Wolynn1,510 views today ·
How Swedes and Norwegians Broke the Power of the ‘1 Percent’
George Lakey1,048 views today ·
18 Empowering Illustrations to Remind Everyone Who's Really in Charge of Women's Bodies
Julianne Ross1,018 views today ·
This Facebook Comment About the UK Election Is Going Viral
Chris Renwick1,003 views today ·
Dreaming Beyond Capitalism: a Culture Without Fear
Martin Winiecki619 views today ·
Load More
Join us on Facebook
23. Rahan tulee kiertää