17. Vipu valuuttakauppaan
By Jani Laasonen / resurssipohjainentalous.blogspot.fi
May 13, 2016

Spekulatiivisen rahan kohdalla, jossa rahaa synnytetään tyhjästä pelkkään viputarkoitukseen, rahan syntyprosessi on huomattavasti suurpiirteisempää kuin yksityisille tai yrityksille lainattaessa. Näissä tapauksissa vakuusvarantovaatimus voi olla niinkin alhainen kuin 1:100 tai 1:400.

Internetissä toimii lukuisia luottolaitoksia, jotka tarjoavat asiakkaidensa pääomille jopa yli 100-kertaista vivutusta ilman sen kummempia fyysisiä vakuuksia tai luottotietojen tarkistuksia. Kuka tahansa voi avata henkilökohtaisen tilin esimerkiksi 100-kertaista vipua tarjoavan luottolaitoksen valuutta-alustalle. Siirtämällä tällaiselle valuutta-alustalle 1 000 euroa asiakas saa välittömästi käyttöönsä 100 000 euroa pääomaa valuuttakauppaan. 100-kertaisesti vivutetuissa valuuttakaupoissa kaikki voitot ja tappiot ovat satakertaisia, jos niitä verrataan täsmälleen samoihin kauppoihin ilman vipuvaikutusta.

Kuinka tällaisten lainojen myöntäminen on mahdollista? Kaikki selittyy pankkien riskienhallinnalla.

Kun asiakas kävelee tavalliseen liikepankkiin ja kysyy lainaa vaikkapa uuden auton ostoon, ryhtyy pankki välittömästi arvioimaan asiakkaan takaisinmaksukykyä. Yleinen siisteys, perhe, työhistoria, luottotiedot ja varallisuus tarkistetaan heti ensimmäiseksi. Vaikka kaikki vaikuttaisi olevan päällisin puolin kunnossa, pankki ei silti voi varmuudella tietää, kuinka asiakas tulee lainansa takaisinmaksusta selviämään.

Pankinjohtaja ei voi kävellä asiakkaansa kanssa autokauppaan ja varmistaa, että rahat käytetään oikeaan tarkoitukseen. Pankeilla ei ole mitään realistista mahdollisuutta seurata asiakkaansa lainarahan käyttöä. Lainan saanut asiakas voi halutessaan kävellä autokaupan sijaan suoraan viereiselle kasinolle ja tuhlata kaikki rahansa juhlimiseen vielä samana iltana, eikä kukaan voi estää häntä niin tekemästä. Siksi liikepankit vaativat asiakkailtaan velan vakuudeksi myös kiinteää omaisuutta.

Mutta entä jos pankki voisikin vahtia sataprosenttisesti lainarahan käyttöä? Mihin silloin tarvittaisiin fyysistä velan vakuutta? Ei mihinkään. Pankkiterminologiassa lainarahan kehittynyttä valvontaa kutsutaan kehittyneeksi riskienhallinnaksi, ja sen seurauksena mahdollistuu luottolaitosten tarjoama huikea velkavipu valuuttakauppaan.

Vipua valuutta-alustoilleen tarjoavat pankit eivät tarvitse asiakkailtaan fyysistä omaisuutta velan vakuudeksi, sillä valuutta-alustoille synnytetty velkaraha on jatkuvasti pankin oman tietokonejärjestelmän valvonnassa, eikä velan myöntämiseen ja asiakkaan rahankäyttöön liity siten mitään sellaista riskiä, joka ei olisi täydellisesti hallittavissa. Niinpä vivutettu valuuttakauppa tarjoaa erinomaisen havainnollistavan esimerkin velkaperusteisen rahan perimmäisestä luonteesta ja rahan syntymekanismista. Kaikki perinteisten pankkien harjoittamat silmänkääntötemput, kuten kaksinkertainen kirjanpito, velan vakuudeksi vaadittava fyysinen omaisuus ja velalliselta vaadittava säännöllinen palkkatulo, jäävät pois kokonaisuutta häiritsemästä. Raha on luonteeltaan velkaa ja se todella synnytetään tyhjästä yhdessä silmänräpäyksessä.

Tällaisessa täysin kontrolloidussa ja lyhytkestoisessa velkatapahtumassa velan vakuudeksi ja vakuusvarannoksi riittää pelkkä asiakkaan alkupääoma, varantovaatimuksen ollessa tyypillisesti vain 1–2 prosenttia. Velka synnytetään vain treidaustapahtuman ajaksi. Kun kauppa suljetaan, velka maksetaan pois ja treidauksessa käytetty raha katoaa aivan kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Jäljelle jää ainoastaan lyhyen kaupankäynnin seurauksena syntynyt voitto tai tappio.

Syntymekanismin osalta spekulatiivinen raha ei siis eroa mitenkään tavallisesta rahasta. Molemmat syntyvät velkana. Spekulatiivisella rahalla ei kuitenkaan voi tehdä mitään muuta kuin harjoittaa treidausta. Spekulatiivista rahaa ei voi tallettaa tavallisille pankkitileille, eikä sillä voi ostaa kaupasta fyysisiä tuotteita. Sen sijaan jos treidaaja onnistuu jäämään treidauksessaan voitolle, voi hän tallettaa voittorahat omalle pankkitililleen ja käyttää ne oikeiden hyödykkeiden ostoon.

Käsitellään esimerkin kautta valuuttaparia EUR/USD. Asiakas tallettaa valuutta-alustalleen alkupääomaa 1 000 euroa vakuusvarantovaatimuksen ollessa 1 prosenttia. Valuutta-alustalle siirrettynä ja 100-kertaisen vivun myötävaikutuksesta käytettävissä oleva sijoituspääoma paisutetaan 100 000 euroon, josta 99 000 euroa on tyhjästä synnytettyä velkarahaa.

Kauppaa voidaan käydä yhtä hyvin nousevan kuin laskevankin kurssikehityksen puolesta. Mikäli asiakas on vakuuttunut siitä, että lähitulevaisuudessa euron arvostus suhteessa dollariin tulee nousemaan, hän joko ostaa euroja tai myy dollareita koko käytettävissä olevan vivutetun pääoman voimalla.

Oletetaan, että valuuttaparin EUR/USD kurssi kaupan aloitushetkellä on tasan 1,000 euroa. Mikäli asiakkaan näkemys toteutuu ja kurssi vahvistuu 0,5 prosentilla 1,005 euroon, on asiakas tehnyt voittoa alkuperäiselle pääomalleen 50 prosenttia. Hän osti 100 000 eurolla, myi 100 500 eurolla ja teki puolen prosentin heilahduksella 500 euron voiton, eli 50 prosentin tuoton sijoittamalleen pääomalle. Kun kauppa avattiin, asiakas otti lainan, ja kun kauppa suljettiin, asiakas maksoi lainan pois ja jäi summien erotuksen voitolle. Kaupat mahdollistanut valuutta-alusta hyötyy kaupankäynnistä perimänsä spreadin, eli osto- ja myyntikurssin välisen erotuksen verran.

Jos kurssi olisi kehittynyt epäsuotuisasti ja asiakas olisi tehnyt 0,5 prosenttia tappioita, hän olisi saanut takaisin enää 99 500 euroa alkuperäisestä 100 000 euron lainastaan. Lainan takaisinmaksusta puuttuva 500 euroa olisi otettu hänen vakuudeksi tallettamastaan alkupääomasta, jolloin asiakas olisi kärsinyt 50 prosentin tappion. Jos asiakas ei olisi itse kauppaa sulkenut, pankin tietokonejärjestelmä olisi sulkenut sen automaattisesti hyvissä ajoin ennen kuin tappio olisi kuluttanut asiakkaan velan vakuudeksi asetetun alkupääoman kokonaisuudessaan pois. Näin pankki minimoi oman riskinsä. Ainoastaan asiakas voi hävitä rahaa.

Valuuttamarkkinoiden päivävaihto liikkuu useissa tuhansissa miljardeissa dollareissa, josta reilusti yli 90 prosenttia on juuri tällaista luottolaajennuksen avulla synnytettyä vipua valuuttakauppaan. Tämä spekulatiivinen raha on luotu sillä samalla mekanismilla, jolla tavalliset liikepankit synnyttävät rahaa tavallisille kansalaisille lainatapahtumien yhteydessä. Ainoana konkreettisena erona on se, ettei asiakkaalta vaadita spekulatiivisen lainarahan tapauksessa lainkaan fyysisiä velan vakuuksia. Talletettu raha itsessään riittää vakuudeksi.

Rahasta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli toimia vaihdon välineenä, arvon mittana ja arvon säilyttäjänä, on tullut ylivoimaisesti suurin yksittäinen vaihdon kohde maailman kaupankäynnissä.

High-frequency trading on tyypillisesti markkinoita muutenkin hallitsevien ylikansallisten finanssi-instituutioiden keino lypsää markkinoilta viimeinenkin löysä raha irti. Arvioiden mukaan jopa noin 75 prosenttia kaikista tehdyistä osakekaupoista New Yorkin pörssissä on seurausta automaattisten kaupankäyntijärjestelmien suorittamista kaupoista. Nykyään ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa treidauksesta tehdään tällaisten automaattisten kaupankäyntiohjelmistojen avustuksella. Huippunopeilla tietokoneilla tapahtuva kaupankäynti vie nopean reagoinnin niin valuutta- kuin osakemarkkinoillakin yli-inhimilliselle tasolle. Treidausrobotit huomaavat trendit murto-osasekunneissa ja ovat tehneet kaupat jo paljon ennen kuin ihmiset ovat ehtineet niihin millään tavoin reagoida. Nämä treidausrobotit eivät tarvitse ruokatunteja eikä lepotaukoja vaan noudattavat niihin ohjelmoitua strategiaa nöyrän orjallisesti tunti toisensa jälkeen väsymättä. Ylivoimaisen laskentakapasiteettinsa ansiosta ne pystyvät analysoimaan tietoa miljoonia kertoja nopeammin ja tehokkaammin kuin yksikään ihminen tai mikään asiantuntijaryhmä.

Lopputuloksena on maailman suurin markkina, jossa huipputehokkaat tietokoneet synnyttävät automaattisesti vipua omiin kauppoihinsa, nokitellen toinen toisiaan ja kilpaillen keskenään, tehden jatkuvia osto- ja myyntitarjouksia rahalla, jonka taakse kaikkien planeettamme ihmisten hyvinvointi on sidottu. Samaan aikaan yli miljardi ihmistä näkee tällä resursseja pursuavalla planeetallamme nälkää.


OSA I: Omavaraistaloudesta rahatalouteen
OSA II: Rahan ongelmallinen luonne

8. Rahalainasta perittävän koron ongelma
9. Rahan illuusio
10. Valtiot pankkien rikoskumppaneina
11. Pankkijärjestelmä institutionalisoituu
12. Kultakannasta luopuminen ja rahan uusi luonne
13. Kurkistus verhon taakse
14. Pankkitilipakko
15. Isäntä ja renki
16. Katsaus pankkien tarjoamaan osakevipuun
17. Vipu valuuttakauppaan
18. Maailman suurin pyramidihuijaus

OSA III: Raha planeetan resurssienhallintajärjestelmänä
OSA IV: Negatiivisen energian yhteiskunta
OSA V: Kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa

0.0 ·
0

Support Films For Action

Films For Action empowers citizens with the information they need to help create a more just, sustainable, and democratic society.

We receive no government or corporate funding and rely on our supporters to keep us going. Donate today.

Trending Today
What If Everything You Knew About Disciplining Kids Was Wrong?
Katherine Reynolds Lewis3,859 views today ·
Cultural Appropriation: Whose Culture Is It Anyway, and What About Hybridity?
Sonny Hallett3,549 views today ·
How Swedes and Norwegians Broke the Power of the ‘1 Percent’
George Lakey2,597 views today ·
Elder Explains the Origins of the First Nation Seven Teachings
11 min1,022 views today ·
This Facebook Comment About the UK Election Is Going Viral
Chris Renwick936 views today ·
Have You Heard of The Great Forgetting? It Happened 10,000 Years Ago & Completely Affects Your Life
Daniel Quinn666 views today ·
The Silencing of Dissent
Chris Hedges622 views today ·
Joanna Macy on How to Prepare Internally for WHATEVER Comes Next
Joanna Macy482 views today ·
John Lennon's "Imagine," Made Into a Comic Strip
John Lennon. Art by Pablo Stanley474 views today ·
Load More
Join us on Facebook
17. Vipu valuuttakauppaan